EU:n kehitysapu ei katoa ilman vastuunkantajia
”Suurin huijaus on EU:n kehitysapu. Miljoonat katoavat ja kukaan ei tiedä minne.”
EU:n kehitysapua koskevassa keskustelussa toistuu sama kaava: rahaa “katoaa” ja miljoonia “hukkuu”. Sormi osoittaa kuitenkin niin sanotusti aina yhteen suuntaan.
Europarlamentikko Sebastian Tynkkynen nosti taannoin Instagram-tilillään esille EU-avustuksien kavaltamisen sanoilla:
”Olisiko jo aika tunnustaa, että valtaosa kehitysyhteistyörahasta valuu hukkaan, eikä investoinneille saada vastinetta?”
Tynkkynen ei kuitenkaan nostanut esiin EU:n vastuuta rahojen jakamisessa ja niiden valvonnassa, vaan antoi ymmärtää, että vika on pelkästään rahojen vastaanottajalla Ghanalla.
Asia on todella vakava siksi, että kyseessä on EU:n yhteiset varat, jotka rahoitetaan jäsenvaltioiden maksuosuuksilla ja muilla EU:n omilla varoilla. Kehitysavustukset eivät mene Sebastian Tynkkysen omasta pussista ja siksi on vastuutonta olla kysymättä kriittisesti itseltään, että kuka hyväksyi EU-rahoituksen, kuka valvoi sen käyttöä ja kuka allekirjoitti päätöksen?
Eu:n rahoitusprosessi on säänneltyä
EU-rahoitus ei synny tyhjästä eikä sitä myönnetä sattumanvaraisesti. Rahoituksen myöntäminen ei ole yksittäisen virkamiehen päähänpisto. Jokainen rahoitus käy läpi valmistelun, hakemuksen, arvioinnin, päätöksenteon sekä sopimusvaiheen ja maksatusprosessin. Eu:n rahoitusprosessiin osallistuu useita asiantuntijoita ja viranomaisia. Rahoituksen antaminen perustuu aina ennalta määriteltyihin kriteereihin.
Toisin sanoen: rahaa ei makseta ilman päätöksiä, eikä päätöksiä tehdä ilman vastuunkantajia.
Kuka sitten kantaa vastuun?
Jos miljoonia euroja katoaa, varoja käytetään väärin tai hankkeiden edistymistä ei seurata, ongelma ei ole pelkästään kavaltaja. Ongelma on myös järjestelmä, joka on jatkanut rahoittamista ilman riittävää valvontaa. -
Koska EU:ssa on yksityiskohtaiset menettelyt rahoituksen myöntämiseen ja valvontaan, väärinkäytökset herättävät väistämättä kysymyksen siitä, oliko valvonta riittävää ja toimivatko vastuujärjestelmät tarkoitetulla tavalla. Jos valvonta pettää, vastuu ei katoa – se palautuu komission työpöydälle.
-Sanni M.
