EU:n kehitysapu ei katoa ilman vastuunkantajia

Share
EU:n kehitysapu ei katoa ilman vastuunkantajia
Photo by Christian Lue / Unsplash
”Suurin huijaus on EU:n kehitysapu. Miljoonat katoavat ja kukaan ei tiedä minne.”

EU:n kehitysapua koskevassa keskustelussa toistuu sama kaava: rahaa “katoaa” ja miljoonia “hukkuu”. Sormi osoittaa kuitenkin niin sanotusti aina yhteen suuntaan.

Europarlamentikko Sebastian Tynkkynen nosti taannoin Instagram-tilillään esille EU-avustuksien kavaltamisen sanoilla:

”Olisiko jo aika tunnustaa, että valtaosa kehitysyhteistyörahasta valuu hukkaan, eikä investoinneille saada vastinetta?”

Tynkkynen ei kuitenkaan nostanut esiin EU:n vastuuta rahojen jakamisessa ja niiden valvonnassa, vaan antoi ymmärtää, että vika on pelkästään rahojen vastaanottajalla Ghanalla.

Asia on todella vakava siksi, että kyseessä on EU:n yhteiset varat, jotka rahoitetaan jäsenvaltioiden maksuosuuksilla ja muilla EU:n omilla varoilla. Kehitysavustukset eivät mene Sebastian Tynkkysen omasta pussista ja siksi on vastuutonta olla kysymättä kriittisesti itseltään, että kuka hyväksyi EU-rahoituksen, kuka valvoi sen käyttöä ja kuka allekirjoitti päätöksen?

a large blue and yellow sign with stars on it
Photo by Masood Aslami / Unsplash

Eu:n rahoitusprosessi on säänneltyä

EU-rahoitus ei synny tyhjästä eikä sitä myönnetä sattumanvaraisesti. Rahoituksen myöntäminen ei ole yksittäisen virkamiehen päähänpisto. Jokainen rahoitus käy läpi valmistelun, hakemuksen, arvioinnin, päätöksenteon sekä sopimusvaiheen ja maksatusprosessin. Eu:n rahoitusprosessiin osallistuu useita asiantuntijoita ja viranomaisia. Rahoituksen antaminen perustuu aina ennalta määriteltyihin kriteereihin.
Toisin sanoen: rahaa ei makseta ilman päätöksiä, eikä päätöksiä tehdä ilman vastuunkantajia.

Kuka sitten kantaa vastuun?

Jos miljoonia euroja katoaa, varoja käytetään väärin tai hankkeiden edistymistä ei seurata, ongelma ei ole pelkästään kavaltaja. Ongelma on myös järjestelmä, joka on jatkanut rahoittamista ilman riittävää valvontaa. -
Koska EU:ssa on yksityiskohtaiset menettelyt rahoituksen myöntämiseen ja valvontaan, väärinkäytökset herättävät väistämättä kysymyksen siitä, oliko valvonta riittävää ja toimivatko vastuujärjestelmät tarkoitetulla tavalla. Jos valvonta pettää, vastuu ei katoa – se palautuu komission työpöydälle.

-Sanni M.

Read more

Miksi suomalaisuutta mitataan ihonvärillä ja uskonnolla eikä kulttuurilla?

Miksi suomalaisuutta mitataan ihonvärillä ja uskonnolla eikä kulttuurilla?

Jos suomalaisuuden säilyminen riippuu joulun viettämisestä, miksi emme ole yhtä huolissamme siitä, kuinka hyvin suomalaiset itse tuntevat oman kirjallisuutensa, runoutensa, kansanperinteensä ja historiansa? Joulu on kristinuskoon perustuva juhla, josta on vuosisatojen saatossa muotoutunut myös kaupallinen kulutusjuhla. Se ei kuitenkaan ole yksinomaan suomalaisten juhla, vaan sitä vietetään kristittyjen keskuudessa ympäri maailmaa.

Polarisaation ihmiskoe kommenttiosiossa

Polarisaation ihmiskoe kommenttiosiossa

Case study: keskustelu, jossa toinen osapuoli alkaa väitellä väitteistä, joita toinen ei ole koskaan esittänyt. I. Kommenttiosio laboratoriona Tässä kirjoitelmassa puran Instagramin kommenttiosiossa käymäni keskustelun osiin ja tarkastelen, miten polarisaatio näkyy tosielämässä – oppikirjaesimerkein. Polarisaatio on käsitteenä aika abstrakti, mutta arkielämässä siihen voi nykyään törmätä jokaisella somealustalla tai päivittäisissä keskusteluissa tosielämässäkin.